Sponsoriratsastaja Sara Lehtilän kuulumiset:)

January 15, 2019

Moikka kaikille ja erinomaista uutta vuotta 2019!

Eikös jouluna kuulu aina hiukan hengähtää, rauhoittua, kerätä voimia ja tehdä tietynlainen tilinpäätös. Uuden vuoden taitteessa muistellaan kuluneen vuoden kohokohtia, suuntaudutaan tulevaan vuoteen, määritellään omat tavoitteet ja sitten on aika nostaa kytkintä, toivottaa uusi vuosi tervetulleeksi ja antaa mennä! Tässä kirjoituksessani puhunkin uuden vuoden nostatuksessa tavoitteiden asettamisesta. Miksi esimerkiksi kisasuunnitelmien osalta on tärkeä hahmotella tulevan kauden tavoitekohtia ja mistä tietää milloin tavoite on sopiva juuri omalla kohdalla.

Olen hyvin fiilis-pohjainen ratsastaja ja hetkessä eläjä, joten en edusta ihmistyyppiä, joka istuu kynän ja paperin kanssa alas ja kirjoittaa jämäköin kirjaimin itselleen kilpailusuunnitelman jokaiselle vuodelle. Tähän ehkä vaikuttaa se, että käytössäni on pääasiassa muiden omistamia hevosia, jolloin kuuntelen ja toteutan aina hevosenomistajien toiveita kilpailuttamisen suhteen, ja tehtäväni usein on totuttaa hevosta kilpailuihin, kerryttää sen arvoa markkinoilla ja kouluttaa sitä eteenpäin. Lisäksi olen jo kauan aikaa sitten hyväksynyt sen, että hevonen saatetaan myydä päivänä milloin hyvänsä tai suunnitelmat tavalla tai toisella muuttua, jolloin suojelen samalla itseäni, kun en laske liikaa muiden omistamien hevosten varaan ellei asiasta ole nimenomaisesti sovittu. Omalle hevoselleni tottakai määrittelen tulevalle kaudelle tason, johon haluan sen nostaa ja kilpailukalenterista etsin kilpailuja, jotka sopivat jaksotettuna sen koulutusohjelmaan, eivät uuvuta sitä liikaa, vaan tukevat sen itseluottamusta ja kehittymistä. Kilpailutan omiani aina melko säästeliäästi, sillä varsinkin nykyisen hevoseni Rigolettan kohdalla, haluan, että siitä riittää minulle hevosta kansainvälisiin gp- luokkiin asti.

Jos en niinkään laadi tiukkoja ohjelmia hevosieni kilpailusuunnitelmiksi, niin omalle ratsastajauralleni asetan kyllä jokaiselle vuodelle kirkkaan tavoitteen, jonka ratsastajana haluan saavuttaa, vaikka minulla ei olisi esimerkiksi tammikuussa vielä hajuakaan millä hevosella tämän teen. Minulla on ollut päässäni 14 -vuotiaasta saakka tietty kehityspolku, jota pyrin toteuttamaan lähes tiedostamattani joka ikinen päivä, kun teen hevosten kanssa. Kuvaan tätä polkua askelmiksi ja jokaisen vuoden aikana haluan saavuttaa yhden askelman, joka vie minua lähemmäs kohti unelmaani, ratsastaa olympialaisissa. Vuosien 2013 -2016 tavoitteeni oli hankkia mahdollisimman paljon kisakokemusta ja rutiinia, ja esittää paljon erilaisia hevosia sekä oppia itselleni sopiva kilpailufiilis- ja tyyli. Vuoden 2017 ja 2018 tavoitteeni oli oppia esittämään hevosia entistä ammattimaisemmin ja lisäksi pärjätä myös kilpailuissa Suomen tasolla, etenkin nuorten hevosten kilpailuissa. Nämä tavoitteet ovat täyttyneet. Olen oppinut nauttimaan suunnattomasti kilpailutilanteesta ilman, että jännitys muuttaa ratsastustani huonoon suuntaan, olen saanut kilpailla paljon erilaisilla hevosilla ja oppinut tukemaan kokematonta hevosta areenalla, ja kaikki tämä työ on alkanut tuottamaan hedelmää myös sillä tavalla, että viime kilpailukausista lämpimimpinä muistoina mielessä laatuarvostelu- kilpailun voitto 2017 sekä Breeders Prize 2018. Kilpailukaudelle 2019 olen asettanut tavoitteekseni nuorten hevosten luokkien lisäksi kilpailla Prix Saint George sekä Intermediate- luokissa noustakseni ratsastajana kohti Grand Prix- luokkia, sekä tehdä kansainvälisen startin tai useamman. Nämä ovat askelportaikossani seuraavia tavoitteita, joiden tavoittelu vie minua myös eteenpäin ja kehittää ratsastajana.

Tavoitteiden asettaminen on mielestäni todella tärkeää, sillä saan siitä joka kerta voimaa, energiaa ja inspiraatiota, kun kiipeän satulaan (samalla, kun päässäni soi lauselma ”yksikään satulassa istuttu tunti ei ole hukkaan heitetty tunti”..). Samoin vastoinkäymisten kohdalla löydän aina kiintopisteen miten toimia ja jatkaa eteenpäin, kun pidän pitkän tähtäimen tavoitteen mielessäni. Tärkeänä pointtina myös se, että tavoitteiden asettaminen kullekin kisakaudelle auttaa hahmottamaan, mitkä resurssit tavoite vaatii ja seuraavana kysymyksenä, onko tavoite realistinen ja toteutettavissa: Mitä tavoite tarkoittaa esimerkiksi valmennusmäärien, kilpailuvalintojen, sekä hevosmateriaalin suhteen. Tiedän, että asettamani tavoitteet ovat hyviä mittakaavoiltaan, kun tavoitteen eteen joutuu taas hiukan lisää pohtimaan mitä osa-alueita on kehitettävä, miten tyyliä on hiottava ja keiden ihmisten oppiin on hakeuduttava. Tavoite on sopiva, kun tiedän, että rohkeita askeleita eteenpäin on otettava ja lisäsatsauksia tehtävä, mutta tavalla, joka on sen hetkiseen elämäntilanteeseeni kohtuullinen. Yleensä tunnen, että oikeaan suuntaan ollaan menossa, kun vatsanpohjassa tuntuu kutkutusta ja silmiin syttyy tuike ja palo, kun mietin tavoitettani tai puhun siitä ääneen.

Vaikka tavoitteen saavuttamiseksi joutuu tekemään kovastikin töitä, peräänkuulutan kuitenkin sitä, että ratsastuksen olisi oltava pääasiassa iloa ja hyviä kokemuksia tuovaa, hampaat irvessä ja otsa rypyssä ainakin omalla kohdallani hommat menevät vain ihan väärään suuntaan. Lisäksi, vaikka en liputa tiukkojen uudenvuoden lupausten puolesta, kehottaisin jokaista asettamaan pienen lupauksen itselleen, joka kehittää omaa hyvinvointiaan. Omalla kohdallani lupaus vuodelle 2019 oli se, että vähennän autolla ajamista paikasta toiseen, sillä koin, että se kuluttaa minua paljon enkä pidä autoilusta varsinkaan talvella. Lisäksi halusin keskittyä entistä enemmän laadukkaaseen tekemiseen ja kehittymiseen niin, että hevoseni olisivat pääasiassa yhdessä paikassa. Lupaan, että pienikin satsaus omaan hyvinvointiin tuo myös tuloksia. Kuten edesmennyt Aki Hintsa on kirjassaan Voittamisen anatomia todennut: ”Menestys on hyvinvoinnin sivutuote”.

Tämä mielessänne kannustan kaikkia määrittelemään itselleen sopivia tavoitteita vuodelle 2019, vain sinä tiedät mitkä tavoitteet ovat hyvät juuri sinulle, eikä mikään tavoite ole koskaan liian pieni tai suuri.
Sara